5 VINKKIÄ MITEN TUNNISTAA UUPUMUS AJOISSA

Viime aikoina asioiden suorittaminen on tuntunut suorittamiselta ja se nautinto on kadonnut. Sillä välin mun on täytynyt pysähtyä hetkeksi ja pohtia mikä on tämän hetkinen tilanne. Onko edessä taas pyörremyrsky mikä vetää alas romuttaen itseäni? Viime vuonna otin paljon opikseni asioista mitä jouduin käsittelemään veren maku suussa, kun kohtasin työuupumuksen, se muutti ihan kaiken. 

Aloin käsitellä asioita oma hyvinvointi edellä laatien suunnitelmia joka viikko. Tuntui hyvältä kiirettä rakastavalle henkilölle tehdä suunnittelmat valmiiksi, enään oli vain toteuttaminen. Ei enään turhia pohdintoja siitä, että minkä asian tänään hoitaa ja missä järjestyksessä. Hallitsen elämää stressin kanssa tietyissä määrin ja terveellä pohjalla se on hyväkin asia. Ihminen ei kuitenkaan ole robotti ja hyvinvoinnin täytyisi jokaiselle merkitä positiivista sanomaa. 

Tässä postauksessa otan kaiken ilon irti ja annan sulle avaimet käyttöön siihen miten välttää työuupumuksen kohteeksi joutuminen. Mitkä on ne hälytyskellot? Varoitusmerkit? Entä sitten, mitä jos on kohdannut jo kaikki merkit eikä halua kohdata niitä vaan jatkaa tekemistä. Haitat/Hyödyt? 

Itse en ollut tajunnut edes, että voisin koskaan kohdata minkäänlaisia työuupumuksen merkkejä. Tutut olivat kertoneet omia kokemuksiaan, mutta aina ajattelin että vältyn itse siltä. En tiennyt mitkä ovat varoitusmerkit edes, joten miten voin välttää kun en edes tiedä mitä välttää? Opettavainen kokemus, mutta kunhan sun ei tarvitsisi käydä samaa prosessia läpi. 

5 VINKKIÄ MITEN TUNNISTAA UUPUMUS ENNENKUIN ON LIIAN MYÖHÄISTÄ 

On hyvä ensiksi ottaa muutama askel taaksepäin, pysähtyä ja miettiä elämäntilannetta missä mennään parhaillaan. Oletko tyytyväinen siihen missä olet tällä hetkellä? Koetko, että olet onnellinen ja kiitollinen jokaisesta päivästä? Saatko nautintoa siitä mitä teet? Onko työ/harrastukset pelkkää suorittamista, pakon edestä tapahtuvaa? 

Ylisuorittaja ihmisillä on joissakin määrin hankaluuksia nähdä suorittaako liikaa, koska he ovat tottuneet siihen että suorittavat paljon asioita. Itse kuulun suorittajien joukkoon jatkuvasti ja uupumuksen jälkeen otin opikseni pysähtyä ja vähemmän suorittaa. Tavasta en ole päässyt eroon, enkä toisaalta halua mutta se että miten suorittaminen tapahtuu on avain hyvinvointiin.

Jokainen meistä on yksilö, joten se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle.

Kuinka sitten tunnistaa ennenkuin on liian myöhäistä, niin listasin tähän muutamia asioita mistä on hyötyä tulevaisuuden kannalta sinulle ja lähipiirillesi. 

Työn suorittaminen jatkuvalla kiireellä tiukan aikataulun alla on monessa työpaikassa hyvin tavallista ja tuttua, mutta missä menee raja vastaan? Saatko yöllä unta, heräiletkö keskellä yötä? Saatat unohdella tärkeitä asioita, jatkuva päänsärky on yllä? Ruokahalu on unohtunut tai vaihtoehtoisesti olet päätynyt tunnesyömisen? Ärsyynnyt helposti pienistä asioista etkä jaksa työpäivän jälkeen tehdä mitään muuta kuin olla sohvalla tv:n äärellä? Työ tuntuu jatkuvalta tekemiseltä listan muodossa ja koet huonoa omatuntoa tekemättömistä asioista eikä työ tunnu enään hyvältä? Stressi valtaa mielen, mutta ajatellaan lepäävän kun on vapaata. Kuullostaako tutulta? 

Kohtasin itse jokaisen näistä aiemmin ja edelleen taistelen etten kaadu, mutta nyt osaan kuunnella omaa kehoani joka päivä paremmin ja haluan olla auttamassa sua ettet joudun samaan tilanteeseen. 

1. Keskity olennaiseen, ajattele positiivisesti, hyväksy virheet & tarkista ympäristö onko se positiivista. ( Ympäristöllä ja ajattelutavallasi on iso merkitys, koska se vaikuttaa aivan kaikkeen tekemiseesi, joten pidä hyvä huoli siitä millaisessa seurassa olet )
2. Harrasta sellaista liikuntalajia minkä tekeminen on enemmän nautintoa kuin suorittamista ( Mieluinen urheilulaji, oli se sitten kävely/juoksu, niin antaa energiaa ja voimaa )
3. Nauti enemmän vapaa-ajasta olemalla yksin tekemättä mitään ( Asiat eivät katoa, mutta jos et anna itsellesi aikaa, niin pian sä katoat )
4. Hyvä ja laadukas uni on avain jaksamiseen, keskity siihen ( 7-9h unta yössä, laadukkaasti! )
5. Monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio ( Vuorotyöläisen näkökulmiin joutuu hieman tekemään erilaisia ratkaisuja kun taas päivätyön parissa oleva )

Toivottavasti näistä on paljon hyötyä sulle ja osaat jatkossa varautua sekä kuunnella omaa kehoasi. Jos koet, että tällä hetkellä mainitsemani asiat ovat hyvin pitkälti läsnä, niin ota rohkeasti yhteyttä omaan terveyskeskukseesi ja kerro huolesi heille, niin auttavat. Se on valtava kynnys, mutta hyvä sellainen. Oman kokemuksen kautta, niin itse odotin liian kauan ennenkuin uskalsin olla terveyskeskukseen yhteydessä. Ole sä rohkeampi, jos koet tarvitsevasi apua! <3

Kuuntelen mielelläni ideoita ja toiveita postauksista, kommentteihin voi niitä ehdotuksia laittaa tai vaihtoehtoisesti Instagramin puolella viestillä. 

Palataan seuraavan postauksen merkeissä jälleen! 

AIKA ALOITTAA ESITTELYLLÄ

Kuukausia olen miettinyt haluanko jatkaa blogin ylläpitämistä ja mikä on se asia mitä haluan täällä tuoda esille? Taisin viimeinkin löytää sen, kun olen pohtinut yksin kotona ollessani asioita. Nyt kun olen täällä jälleen ajattelin kertoa hieman itsestäni ja kuvioistani niin tiedetään vähän missä mennään. Tietoja on myös saatavilla omalta välilehdeltä, mutta otetaan hieman laajempi esittelykierros tällä kertaa. 

Kirjoittaminen on vuosia toiminut mulle eräänlaisena terapiamuotona, helppo purkaa asioita ja tuoda niitä julki tekstimuodossa. Siitä on kyllä vuosia, kun olen kirjoittanut yhtään postausta. Aloittaminen pelottaa jälleen, oli mistä asiasta kyse niin aina se on tällä tavoin. Eteenpäin mentäessä se pelon tunne muuttuu iloksi ja on helpompi kohdata uusia tilanteita. 

Kuinka moni nykypäivänä lukee blogeja, onko tää aika mennyt ohi jo vuosien saatossa? 

Esittelykierros

• Emmi 
• 24-vuotias
• Hyvinvointialan yrittäjä
• Positiivisen ajattelumaailman ystävä 
• Intohimona kuntosaliharjoittelu, ulkoilu, valokuvaus 
• Positiivinen, energinen ja halu aina auttaa muita erilaisissa tilanteissa kohti tavoitteitaan
• Rakastan erilaisia kohtaamisia uusien ihmisten kanssa, niistä oppii aina uutta! 
• Itseni kehittäminen ja uuden oppiminen asioita mitkä haluan olevan läsnä kokoajan 
• En pidä ruoan laittamisesta, mutta leipomisesta tykkään
• Lempipuuhia on ollut siivous, mutta sitä kun on työkseen tehty niin enään se ei kuulu intohimo listaan 
• Asun Tampereella  
• Suurinosa ajasta tulee oltua itekseen nykypäivänä  
• Suurinosa kavereistani käyttää erilaisia päihteitä, sen takia olen jättänyt melkein kaikki taakse 
• Löytänyt omat tavoitteet/arvot mitä kohti mennä, joten mielummin yksin kuin huonossa porukassa
• Joutunut työuupumuksen uhriksi, mutta askel askeleelta kohti ylöspäin
• Tarkka visio ja suunnitelma mitä haluan tehdä ja sitä kohti leuka pystyssä

Blogin nimen aion pitää samana kuin ennenkin, koska haluan että sisältö on lähtökohtaisesti lifestyle tyylillä, mutta samalla mahdollisesti auttaa muita tekemään parempia valintoja elämässä. Alusta toimii lähinnä vapaamuotoisena. Facebook- sivut on myös nähtävissä mikä keskittyy enemmän tekemisen meininkiin kuntosaliharjoittelun / ravinnon parissa. 

Bloggaamisen tavoitteet

• Omien ajatuksien/mietteiden jakaminen 
• Oman tarinan jakaminen 
• Kokonaisvaltainen hyvinvointi, neuvot / vinkit
• Elää omaa unelma elämäni, olla itseni pomo 
• Tapa ilmaista itseäni, ajatuksia ja tuoda esille 

Viikottain tarkoitus tulla kirjoittamaan blogipostaus keskittyen erilaisiin tärkeisiin aiheisiin. 

Tästä vielä muutama somekanava mistä mut löytää, niin ota ihmeessä koppia, löytyvät myös omalta esittelyteksti välilehdeltä. 

INSTAGRAM PROFIILI

SYKETRIBE PROFIILI

FITVERSTAS VALMENTAJA

FACEBOOK PROFIILISIVU

EI ENÄÄN PUUTTUVAA PALASTA, KAIKKI ON PAIKOILLAAN

Minä täällä taas heipähei, tulin nyt jäädäkseni koska jokainen varmasti tietää sen kun tuntuu siltä, että jotain puuttuu ja miettii että mitä, mutta ei vaan saa päähän sitä että mikä se olisi? Mulla meni siihen melkein vuosi ennenkuin löysin sen ja tajusin. Kirjottaminen on aina ollu iso osa mun elämää, koska pidän tästä puuhasta niin paljon. Blogin pitäminen on kans mun juttu, mut en oo täysin tajunnut sitä ennen. Tää hetki mikä tässä on kun nää tekstit syntyy, niin on vaan mun. Tää on kuin terapiaa. 

Vuosi 2018 oli kyllä melkoinen vuosi ja siitä ei nyt sen enempää kuin että se koetteli monellakin tapaa, oli siis rankin mutta samalla opettavaisin vuosi pitkään aikaan. Kaikesta selvittiin, mutta monesta asiasta jouduttiin luopumaan. Nykyään ollaan vahvempia. Jos olisi mahdollisuus muutamaan viime vuoden tapahtuneeseen asiaan, niin ottaisin takaisin ja tekisin ne toisin. 

No mennyt on mennyttä eikä sitä pysty muuttamaan vaikka kuinka haluaisi edes pienen jutun tehdä toisella tapaa. Toivottavasti tää vuosi on erittäin hyvä ja ihana. On kyllä tiedossa muutama ihana suunnitelma että mitä pitäisi kokea, mutta niistä enemmän kun lähenee ja varmistuu asiat. Positiivisin mielin tää vuosi on jo aloitettu, ei mitään negatiivista sanottavaa tullut vielä ainakaan vastaan. 

Palataan seuraavan postauksen merkeissä, heissulivei!

ps. Miten tuntuukin näin hyvältä olla taas täällä, ai että. 

MOTIVAATION METSÄSTYS

Kaikki lähti siitä, kun näin muutaman ystävän pitävän omaa blogia. Vuosi oli ehkä 2008. Halusin kokeilla samaa, vaikutti kivalta jutulta. ''Kirjoitella asioita julkisesti, kaikki saavat lukea kirjoittamaasi tekstiä'' Hienoa? Siltä se vaikutti. Ei silloin ajateltu, että lukijakanta voisi koskaan nousta ja blogisi löydetään ympäri Suomea tietyllä hakusanalla. Kirjotit vaan ja kaverit pääsi lukemaan niitä asioita mitä et halunnut ääneen sanoa. Ajatukset löytyivät siitä kirjoittamastasi postauksesta. 

Eräänä päivänä koulun jälkeen kirjauduit sisään bloggeriin. Uusi kommentti oli tullut etkä osannut arvata mitä sieltä tulisi, kun ajattelit että joku kaveri kommentoi jotain. Se oli uutta ja ihmeellistä, kun kommentin takaa löytyi anonyymi joka kehui kirjoituksiasi. Löytyi niitäkin ketkä tulivat haukkumaan ja yrittivät saada lopettamaan. 

Olin silloin tosi herkkä, otin tietenkin jokaisen asian samantien itseeni. Itkin lukiessani niitä ilkeitä kommentteja ja meinasin kaiken jättää siihen. En jaksanut kuunnella niitä hirveitä kommentteja mitkä pistivät itsetunnon vielä kahta kauheemmin alaspäin. 

Olin rikki kunnes tuli hetki ja olin sitä mieltä, että internetissä kirjoitetut haukkumiset oli niin säälittäviä. Et voi koskaan tietää kuka siellä takana on kirjoittanut sen asian, mutta se tyyppi on todella epätoivoinen. Kuka jaksaa vaivautua kirjottamaan negatiivista toiselle ellei ole kateellinen siitä mitä se toinen tekee? 

En lopettanut siihen, jatkoin bloggamista koska pidin siitä. Se oli harrastukseni. Oli erilaisia postausaiheita, mutta välillä oli myös pelkkää asiaa. Kaikki kirjoittamani liittyi lähinnä arkipäiväiseen elämääni, en löytänyt vielä silloin sitä tiettyä aihetta mistä voisin kirjoitella. Sekavaa aikaa. 

Postauksien järjestykset, kuvien muokkaus, kuvien ottaminen yms oli niin sekavaa, ei mulla ollut mistään mitään tietoa mikä olisi hyvä ja mikä ei. Opin kaiken itsenäisesti internetin avulla. 

Monta eri taukoo on ollut tässäkin ajassa, mutta kuka väittää että bloggaajalla on aina niin helppoa? Se voi näyttää siltä, mutta ei se todellakaan niin ole. Kaikki on yhtä pyörremyrskyä. Kuvien ottaminen, muokkaaminen, lisääminen, tekstin kirjoittaminen, suunnittelu ja kaikki muu. Niihin menee jo valmiiksi aikaa mitä kukaan ei ymmärrä ellei itse tee tätä hommaa myös. Vaatii kärsivällisyyttä. Ja paljon! 

Nykyään mulla on ollut ongelmia motivaation kanssa ja tää kaikki mitä just äsken kirjoitin tähän, niin sai mut miettimään mitä haluan, jatkanko vai en? En halua lopettaa, haluan olla täällä ja jatkaa tätä hommaa, onhan tää mun harrastus mikä pysyy aina. Tää on kaikinpuolin kivaa. Tykkään tästä. 

Mulla on kyllä tällä hetkellä muutama muukin ongelma matkassa ja siitä johtuu nää Weheartit:in kuvat. En jostain syystä saa ladattua puhelimesta kuvia tänne, mutta kyllä kaikki on saatu jo ens postaukseen mennessä hoidettua. 

ARKIPÄIVÄN AAMUPALA

Tänä aamuna kun heräsin ja kävin keittään aamukahvit itselleni rupesin siinä miettiin kuinka hienoa onkaan hitaat aamut. Saat tehdä kaiken juuri niinkuin itse haluat eikä oo kiire mihinkään. Olin oikeesti unohtanut jo tämän tunteen, koska näitä tälläsiä aamuja on ollut viime aikoina hyvinkin paljon. En osannut enään arvostaa niitä, mutta nyt muistin taas ja osasin. 

Aamupalan kun sain valmiiksi ja siinä kun rupesin sitä syömään, niin taustalla pyöri yksi lemppari ohjelmistani, Gossip girl. Aikoja sitten kattonut tämän alusta loppuun, mutta pitihän se alusta aloittaa, kun on niin hyvä sarja. Samat sanat Oc:n kanssa. 

Arkisin kun ei jaksa panostaa niinkään aina aamupalaan, niin yleensä on mukana vaan vitaaminijuoma, smoothie, puuro ja kahvi. Niillä pärjää hyvin monta tuntia. Viikonloppuna on yleensä eri ääni kellossa ja sillon tarjolla paljon spesiaalimpaa, mutta ei sekään aina. :) 

Tänä viikonloppuna sitä ei varmasti ole tiedossa kun täytyy olla nenä kiinni englannin kirjassa, niin kuka siihen välii jaksaa vielä mitään aterioita alkaa panostamaan? Silloin tarvitaan vain hiton paljon kahvia. 

Kuvat: iPhone 6s plus 

KOULU STRESSAA, miten tässä tulee käymään?

Koulu vie aikaa ja siihen pitää panostaa täysillä. Postauksien määrä hiljenee, mutta ei lopu kokonaan. Ei kuitenkaan niin pitkiä taukoja kuin mitä ollut aikaisemmin. Nyt 3.10 mulla on tulossa englannin koe mihin mun pitäis varmaan alkaa jo harjoittelemaan, koska tähtään kuitenkin hyvään numeroon ja harjottelen todellakin koko koealueen läpi niin, että muistan jokaisen kappaleen ulkoa. Kaksoistutkinto on toisaalta huono, kun pitää niin paljon kirjoja hankkia ja ne kun ei ole mitään halpoja. Ehkä tästä kuitenkin selvitään kuten aina ennenkin! 

Välillä tulee päiviä kun miettii, että miksi sitä otti kaksoistutkinnon itselleen? Raskasta vaikka alussa ollaankin, mutta jos tulevaisuuteen miettii niin tää tulee muuttumaan tästä rankempaan suuntaan. Miten kestän? Kestänkö edes ollenkaan? Kestän, kun vaan jaksan kuunnella tunneilla, olla läsnä, tehdä tehtävät, lukea kokeisiin ja hoitaa kaikki perusasiat. Niillähän pääsee jo hyvinkin pitkälle ja eihän se siinä tunnu niin raskaalta opiskelulta, kun taas jos on hirveesti poissaoloja eikä koskaan tee yhtään mitään. Joudut opiskelemaan asiat itsenäisesti, niin silloin voi tuntua hieman puuduttavalta ja turhauttavalta. Siihen mä itse en kuitenkaan ole pyrkimässä, käyn tuon koulun täysillä loppuun ja panostan siihen niin paljon kuin pystyn ilman mitään paineita. Stressi aikoja koulun suhteen tulee olemaan ja paljon tai ei kaikilla mutta mulla ainakin. Oon niin stressi ihminen ja stressaan siis ihan kirjaimellisesti kaikesta. Ohgod.. 

Nyt kun aloitin miettimään koulua pidemmälle asti, niin miten tulee kirjotusten kanssa käymään? Selviänkö niistä? Tuleeko ne menemään niinkuin haluan? Mitä jos en selviä ja kaikki meneekin ihan päin sanonko mitä? En halua niin käyvän. Onko koko opiskelu mennyt sitten täysin hukkaan? Haluan saada hyvät arvosanat kaikista, sen oon tässä vuosien varrella oppinut kun eri kouluissa käynyt vähän kokeilemassa eri aloja. Ei enään huonoja arvosanoja. Tää on viimenen ammattikoulu missä oon ja täältä mää tuun valmistumaan! Päätös on ja pysyy. Kyllä! :)

Vastauksia näihin kaikkiin mun kysymyksiin en saa vielä, hetki menee että tulee mitään. Vasta sitten kun kaikki nämä mihin vastauksia tarvitsen, niin on ajankohtaista.Toivotaan parasta että kaikesta tulee hyviä numeroita. Nyt mä lähden enkun kirjan pariin tästä ja katotaan taas ens postauksen merkeissä mitä sieltä on luvassa! 

Mukavaa päivää! :) 

HEMMOTTELUPÄIVÄ

Heii, 

Tänään oli hemmottelupäivä! Mä en edes muista millon olisin pitänyt mitään tälläsiä päiviä. Kävin tosiaan Studio Bling:issä ottamassa ripsien kestotaivutukset (en edes tiennyt että tälläsiäkin on saatavilla). Tosi kätevät, ei tarvii ainakaan taivutella enään, helpottaa arkea älyttömän paljon! Vielä joku päivä mä hankin takaisin ripsienpidennykset.. 

Kestotaivutus + värjäys

Kotiin päästyäni jatkoin päivää hemmottelulla ja laitoin itselleni syyskynnet. Mietin pitkän aikaa millaiset kynnet haluan, että laitankon yksinkertaiset vai jotain pientä yksityiskohtaa. Päädyin sitten yksinkertaiseen, pelkkä lakka. Väri valinta oli kanssa hankala, mikä sopisi syksyyn? (keltainen, vihreä, sininen, mikä..?) Mietin varmaan 5-10min, että mikä olisi hyvä kun haluaisin käyttää kaikki värejä, mutta onneksi pääsin yhteisymmärrykseen itseni kanssa ja näistä tuli kyllä kivat.

Toivottavasti sulla on ollut yhtä kiva päivä kuin mulla! 

Kuvat, iPhone 6s plus